Totuus terrorismista


Ihmistestit

Jotkut urbaanilegendoista ovat täyttä totta. Kuten se, että CIA on tehnyt moraalisesti arveluttavia kokeita ihmisillä. Vuonna 1953 biokemisti ja biologisten aseiden tutkija Frank Olson putosi hotellin 10. kerroksesta. Hämäräpeliä epäiltiin. Yli 20 vuotta myöhemmin CIA maksoi korvauksen Olsonin perheelle ja myönsi, että vainaa otti osaa CIA:n salaiseen hypnoosi- ja aivopesutekniikoita testanneeseen kokeeseen.

Kiinan Shanghaissa nähtiin n. vuosi sitten tapaus, missä CIA:lle kuulunut MD-II lentokone ammuttiin alas koska se ruiskutti ilmaan mutaatoitua flunssavirusta. Koneessa oli 3 CIA:n agenttia, jotka kaikki kuolivat ammuttaessa kone alas. Mutta koneen kyydissä oli myös 4 muuta henkilöä joista yksi on yhdysvalloista, belgiasta, indonesiasta ja zimbawesta. Kaikki heistä loukkaantuivat turmassa.

Kiinan salainen poliisi selvitti, että miehet kuuluivat yhdysvaltojen armeijan salaiseenNaval Medical Research Unit No. 2 ryhmään (NAMRU-2) 

Jutusta tekee vieläkin kiinnostavamman se, että yksi yhdysvaltojen armeijan salaisista bioaselaboratorioista sijaitsee juuri indonesiassa. Kyseinen bioasetehdas/laboratorio/kehittämö saa tukea suoraan Rockefeller instituutilta (Rockefeller Institute). 


Kuka omistaa aivomme?
Osa I

Salaista, suuriin ihmismääriin kohdistunutta LSD-kokeilua myös Skandinaviassa

Vaikka jokaiselle elävälle ihmiselle on aikojen alusta pitäen suotu omat toimivat aivot, on maapallolla, erityisesti suuressa maailmassa tahoja, jotka välittävät pahaa aavistamattomien kansalaisten eläviä ja toimivia aivoja salaisten aivotutkimusohjelmien johtajille, jotka valitettavan usein edustavat korkeasti koulutettua lääketieteellistä eliittiä. Salaisissa LSD- ohjelmissa oli ja mahdollisesti on vieläkin kysymys aidosta dostojevskiläisestä sielujen myynnistä ja ostamisesta. Ostajat ovat etupäässä amerikkalaisia, salaisen palvelun edustajia.

Viimeaikaisissa, esimerkiksi Norjan televisiossa esitetyissä dokumenttiohjelmissa ihmiskokeista väitetään, että kaikki alkoi siitä kun amerikkalaisia sotilaita joutui kommunistien puolelle Korean sodan aikana 1950-luvun alussa. Jonkun aikaa vangittuna olleet amerikkalaiset sotilaat alkoivat kritisoida amerikkalaista yhteiskuntaa, josta amerikkalainen salainen vakoilu päätteli, että kommunisteilla oli hallussaan jonkinlaista totuus-seerumia, jonka avulla he saattoivat aivopestä amerikkalaiset sota-vangit. Tämän historian sanotaan olevan alun Amerikan hallituksen alaisiin, laajoihin ihmisjoukkoihin yltäneisiin ihmiskokeilu-ohjelmiin kuten mind-control ja sen alaohjelmiin, joiden avulla amerikkalainen salainen palvelu toivoi paljastavansa keinot, millä saataisiin vastapuolen mahdolliset sota-vangit ja agentit tuomaan julki sotasalaisuuksia heidän itsensä sitä tietämättä tai huomaamatta.

Mutta jo vanhempi historia tietää kertoa, että samaan suuntaavia ihmiskokeita tehtiin Saksassa ja muualla Euroopassa jo 1800-luvun lopulta saakka meskaliinin (etelä-amerikkalainen kaktusjuice) ja sen synteettisen vastineen avulla. Natsilääkärit tekivät ihmiskokeista sota-salaisuuden toisen maailmansodan aikana. Saksan hävittyä sodan kuljetettiin kaikki natsien suorittama tieteellinen tutkimustyö, työn tulokset, niin kuin sen tekijätkin kuten tunnettua USA:han Operaatio Paperclip'in avulla. Hitlerin henkilääkäri Karl Brand ja kuusi muuta natsilääkäriä tuomittiin kuolemaan Nürnbergin sotaoikeudessa sodan aikana suorittamiensa ihmiskokeiden vuoksi, ja Nürnbergin Deklaraatio hyväksyttiin ohjeeksi mahdollisten tulevien ihmiskokeiden suorittamiseksi lääketieteen ja muun tieteen nimissä.

Huolimatta Nürnbergin koodeksin hyvistä aikeista alkoivat salaiset ihmiskokeilut CIA:n johdolla ja sveitsiläisen kemiallisen teollisuuden avulla jo 1940-luvun lopulla ja jatkuivat pitkälle 1970-luvulle, jolloin vielä muun muassa skandinaaviset psykiatrit härkäpäisesti väittivät, että esimerkiksi lysergsyredietylamidin eli LSD:n, käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa potilaiden psyykkisen terveyden kohottamiseksi voidaan puoltaa tieteellisin perustein. Ihmisuhreja, jotka osallistuivat LSD:n käyttöön hoitotarkoituksessa tai tietämättään salaisen palvelun alaisena, amerikkalainen kirjailija John Marks kutsuu Mantshurian kandidaateiksi. Hän viittaa historiallisesti japanilaisten lääkärien sotavangeilla suorittamiin bakteriologisiin ihmiskokeisiin.

Ihmisaivo-tutkimuksessa alkoi uusi aika. Salainen palvelu ja lääketieteellinen psykiatria kiinnostuivat samanaikaisesti psykologisesta käsitteestä "alitajunta". Tämä yhteinen kiinnostus johti kiihkeään yhteistyöhön salaisen palvelun, kemiallisen teollisuuden ja kansainvälisen lääketieteen välillä. Salainen palvelu oli riippuvainen psykiatrisista eksperteistä ja nämä taas olivat riippuvaisia salaisen palvelun välityksellä saatavasta rahallisesta tuesta, koska eri maissa kansalliset parlamentit olivat haluttomia tukemaan rahallisesti tämän tapaista tutkimusta. Esimerkiksi Norjassa 1950-luvulla professori Carl Wilhelm Sem-Jacobsenin johtama EEG-laboratorio Norjan valtion omistamassa Gaustadin psykiatrisessa sairaalassa Oslossa, oli Norjan television mukaan täysin rahoitettu USA:n armeijalta saatujen varojen turvin. Kun USA:n armeijan tilaustyönä tekemä, norjalaisten psykiatristen potilaiden avulla tehty aivotutkimus ja eksperimentaatio loppui, luovuttivat amerikkalaiset EEG-laboratorion ilmaiseksi Norjan

Julkisuuteen tulleiden dokumenttien mukaan CIA rahoitti niin norjalaista kuin tanskalaistakin LSD:n avulla suoritettua aivotutkimusta näiden maiden psykiatrisilla klinikoilla. Ruotsin psykiatrisille klinikoille ei CIA tiettävästi antanut suoraa rahallista tukea, mutta lääketehdas Sandozin valmistamaa LSD:a annosteltiin psykiatristen sairaaloiden välillä koko pohjolassa CIA:n antamien ohjeiden ja suositusten mukaan.



LSD - ihmiskokeilua Tanskassa 

Vuoden 1980-luvun puolivälissä ilmestyi Tanskassa tanskalaisen päivälehden, Information, kustantamosta toimittaja Alex Frank Larsenin kirjoittama kirja "De sprængte sind.Hemmelige forsøk med LSD". ("Ne räjäyttivät mielen. Salaisia LSD-kokeita Tanskassa"). Larsen paneutuu kirjassaan tanskalaisen psykiatrisen sairaalan, kööpenhaminalaisen Frederiksberg Hospital, rooliin kylmän sodan aikaisessa ihmistutkimusohjelmaan osallistumisessa psykiatrian ylilääkäri Einar Geert-Jørgensenin johdolla.

Toimittaja Alex F.Larsenin tarkoitus on kirjansa avulla tuoda yleisön tietoisuuteen LSD:n käytön historia salaisena aseena kylmän sodan aikana sekä tanskalaisen lääkärikunnan valheisiin perustuvan mainonnan LSD:n parantavasta, miraakkelin omaisesta vaikutuksesta psyykkisten sairauksien hoidossa. Larsenin kirjan poliittisina seurauksina joutui Tanskan valtio maksamaan LSD-uhreille suuria rahallisia korvauksia menetetyistä psyykkisestä ja fyysisestä terveydestä ja normaalista sosiaalisesta elämästä.

Larsen kutsuu kirjassaan LSD:tä mielen atomipommiksi ilmeisesti ainakin kahdesta syystä. Ensiksikin aineen psykedeelisen vaikutuksen vuoksi ja toiseksi, koska LSD-ihmiskokeet saivat alkunsa amerikkalaisista salaisista ihmiskoe-projekteista kuten The Manhattan Project. Viimeksi mainittu projekti työskenteli lääketieteen nimissä radioaktiivisten aineiden käytössä potilashoidossa, kun projektilla varsinaisen ja salaisen ohjelman mukaan mitattiin radioaktiivisten aineiden metabolismia eli aineenvaihduntaa säteilytetyissä ja radioaktiivisilla aineilla ruiskutetuissa elävissä ihmiskudoksissa.

Tanskalainen 23-vuotias mies, Gunnar Sandvei, joka oli joutunut hakemaan psykiatrista apua yhä eneneviin pakkoajatuksiinsa värvättiin Frederiksbergin sairaalan LSD-ohjelmaan, kun sairaalan lääkärit saivat hänet vakuuttuneeksi siitä, että vain LSD-hoito saattaisi tuottaa tuloksia hänen tapauksessaan. Viiden hoitokerran jälkeen Sandvei oli valmis lopettamaan LSD:n nauttimisen, koska siitä ei ollut hänen mielestään hänelle mitään apua ja hän oli sitä paitsi alkanut saada outoja psyykkisiä tuntemuksia, jotka pelottivat häntä. Mutta lääkärit saivat hänet puhuttua ympäri ja hän suostui vielä yhteen sessioon, josta tuli Sandvein elämän kauhistuttava käännekohta. Pian sen jälkeen, kun sairaanhoitaja oli ruiskuttanut häneen 180 mikrogrammaa LSD:tä (erittäin suuri annos), räjähti Sandvein sielu pohjattomaan kuolemanpelkoon. Kuin jahdattu eläin hän syöksyi sairaalan käytäviä pitkin öristen, vaahdon valuessa suupielistä. Viimein hän piiloutui siivouskomeroon ja tarrautui hädissään kuumavesiputkin, jotka polttivat hänet.

Myöhemmin hänelle selvisi kovan ajatustyön tuloksena, että häntä oli väärinkäytetty tieteen varjolla ja yhteiskunnan avustamana. Sandvei aloitti asiansa valmistelun oikeudenkäyntiä varten. Kului toiset kymmenen vuotta ennen kuin hänen asiansa otettiin todesta.



LSD-terapiaa myös Norjassa

Norjalainen psykologi Joar Tranøy on tutkinut norjalaisiin psykiatrisiin potilaisiin kohdistunutta LSD-hoitoa ja ihmiskokeilua. Hän on kirjoittanut aiheesta kahdessa kirjassaan " Psykiatriens kjemiske makt ", (" Psykiatrian kemiallinen valta ") (1995) ja "Til pasientens beste". Behandling, makt og pasientprotest i norsk psykiatri", ("Potilaan parhaaksi". Hoito, päätösvalta ja potilas-protesti norjalaisessa psykiatriassa. 1999).

Norjassa levitettiin 1960-luvulla LSD-hoito ja ihmiskokeilu kolmeen eri sairaalaan. Valtion omistamassa psykiatrisessa sairaalassa Oslossa, Gaustadin sairaalassa, tehtiin ylilääkäri Carl Wilhelm Sem-Jacobsenin johdolla elektronista ja kemiallista aivotutkimusta, johon kuului provosoidut LSD-psykoosit. Lierin psykiatrisessa sairaalassa Drammenissa johtivat LSD-tutkimusta ylilääkärit Per Lingjærde ja Odvar E. Skaug. Viimeksi mainittu johti sairaalan yhteydessä toimivaa psykiatrisen tutkimuksen laboratoriota. Kolmas LSD-terapiaa antava sairaala oli yksityinen Modumissa sijaitseva hermoparantola Modum Bad, jossa LSD terapiaa johti ylilääkäri Gordon Johnsen. Kaikki mainitut neljä norjalaista LSD-lääkäriä olivat erittäin aktiivisia osallistujia aiheesta järjestettyihin kansainvälisiin seminaareihin, konferensseihin ja kokouksiin Saksassa, USA:ssa ja Kanadassa. He osallistuivat myös NATO:n ja CIA:n järjestämiin enemmän tai vähemmän salaisiin LSD-seminaareihin.

Norjalaisessa LSD-terapiassa yritettiin pitää kiinni "kansainvälisesti hyväksytyistä" kriteereistä: potilaat oli valittava siten, että heillä ei ollut ollut aikaisempia psykoottisia episodeja, potilaiden oli oltava tarpeeksi intelligenttejä ja heillä oli oltava tarpeeksi hyvä mielikuvitus. LSD:tä annettiin vain osana psykoterapeuttista hoitoa, jolloin toivottiin aineen jouduttavan psykoterapiaprosessia siten, että potilaan patoutumia tuli päivänvaloon LSD-psykoosin aikana. Suuri LSD-potilaiden ryhmä kristillisessä Modum Badissa oli "vapaaehtoiseen" hoitoon tulleet miespuoliset homo-potilaat.

Norjassa ei ole käyty vielä LSD-potilas versus valtio oikeudenkäyntejä, mutta sellaisia odotetaan lähitulevaisuudessa, kun esimerkiksi ns. Norjan sotalapset ryhtyvät oikeudenkäyntiin valtiota vastaan. Sotalapset (saksalaisten sotilaiden ja norjalaisten naisten lapset) väittävät, että heitä heidän lapsena ollessaan käytettiin koekaniineina norjalaisissa instituutioissa muun muassa LSD-lapsikokeissa, joiden aikana lasten ihmisarvo vedettiin lokaan mitä kauhistuttavammalla tavalla. Lisäksi väitetään, että jotkut lapsista kuolivat kokeista johtuviin sivuvaikutuksiin.



Kuka omistaa aivomme? 
Osa 2

The Manhattan Project - atomiajan ihmiskokeet

Luen saamaani kirjettä Norjan valtion säteilynsuojalaitokselta (Statens strålevern, Norwegian Radiation Protection Authority). Säteilynsuojalaitos toivoo minun osallistuvan entisenä aivokasvain-potilaana henkilökohtaiseen ja kansainväliseen haastatteluun, jolla laitos uskoo voivansa valottaa miten modernissa yhteiskunnassa erilaiset säteilylähteet vaikuttavat ihmisten terveyteen, eritoten aivoissa ilmenneihin sairaalloisiin muutoksiin. Suomessa haastatteluja järjestää Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety, Helsingissä.
Olen myönteinen haastatteluun, mutta haluan tietää onko Norjan valtiolla myös kansallista tutkimusta alueelta ja soitan tutkimusjohtajalle, tohtori Tore Tynesille. Samalla haluan tietää onko tohtori Tynes tietoinen Norjan valtion hallituksen kommissiosta, joka parhaillaan tutkii norjalaisiin kohdistunutta salaista säteilytutkimusta. Kommissiotyöhön on ollut kutsuttuna muun muassa lääkäri Rauni-Leena Luukanen-Kilde asiantuntijana.
Kyllä, tohtori Tynes oli tietoinen kommisiotyöstä, mutta mihinkään muuhun kysymykseen hän ei halunnut vastata. Niinpä soitin tohtori Luukanen-Kildelle, jolta sain paljon konkreettista apua, miten muotoilisin omat kysymykseni, kun haastattelun aika tulee. Haastatteluun saapui nuori pakistanilainen lääketieteen kandidaatti. Ennenkuin vastasin hänen hyvin muotoilemiinsa kysymyksiin halusin tietää kuka oli antanut luvan juuri minun haastatteluun. Kandidaatti vastasi, että Datatilsynet (valtiollinen elin, joka valvoo henkilörekistereiden käyttöä) ja Etisk råd (eettinen neuvos).
Edelleen saattoi kandidaatti informoida minua, että Maailman terveysjärjestö, WHO, oli päävastuussa tutkimuksesta. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten terveyteen kun säteilyä levitetään niin vapaasti mitä nykyään tapahtuu (kotitalouksien ja kommunikaation sähköistyminen). Norjassa tutkimukseen osallistuu 600 aivokasvain-potilasta, joista jokaiselle valitaan kontrollihenkilö.

Suuriin ihmisjoukkoihin kohdistuva säteilytys-tutkimus alkoi toisen maailmansodan aikana Amerikassa salaisella projektilla The Manhattan Project, jonka tarkoituksena oli selvittää atomisäteilyn vaikutus elävään ihmiskehoon, eläimiin ja luontoon yleensäkin. Vaikka projekti käytti sotavuosien aikana yli kaksi miljardia dollaria yhteiskunnan varoja se säilyi salaisena, muun muassa varapresidentti Truman ei ollut tietoinen tästä projektista. Projektilla oli kansainvälinen tutkijakaarti mm. Kanadasta ja Englannista amerikkalaisten tutkijoiden lisäksi.
Sotavuosien aikana sotasalaisuutena pysynyt The Manhattan Project siirtyi amerikkalaiselle Atomienergiakommissionille vuonna 1946 vain noin vuoden sen jälkeen kun maailman ensimmäinen atomipommi Trinity räjäytettiin Alamogordossa, New Mexikossa. Kommissionille siirtymisen jälkeen projekti alkoi toden teolla ulottaa tutkimukset siviiliväestöön niin Amerikassa kuin kaiken todennäköisyyden myötä myös ulkomailla.
1990-luvun alussa antoi presidentti Clinton periksi amerikkalaisten vaatimuksille julkistaa kaikki tieto projektista. Julkinen komitea, Advisory Committee on Human Radiation Experiments (ACHRE) alkoi työnsä tammikuussa 1994 tarkoituksenaan tutkia oliko kylmän sodan aikainen ihmistutkimus säteilyllä epäeettistä. Kaikki olennainen tieto amerikkalaisen säteilytutkimuksen kulusta ja historiasta löytyy internetistä osoitteesta: http://tis.eh.doe.gov/ohre/roadmap/achre/intro_3.html

Toisten valtioiden osallistumisesta projektiin voi vain arvailla ja projektia ei liene lainkaan vielä lopetettu, koska itse istun täällä Norjan säteilynsuojalaitoksen kirje kädessäni. Näyttää siltä, että huolimatta suurista aikaa ja rahaa nielevistä töistä, kuten taistelu maailmanlaajuista terrorismia vastaan, ne eivät toistaiseksi ole sulkeneet pois suuriin ihmismääriin kohdistuvaa kallista säteilytutkimusta.
Säteilytutkimusta puolustellaan muun muassa tarpeesta olla ajan tasalla, mikäli suuria atomikatastrofeja syntyy atomienergiaa käyttävissä maissa. Täällä Norjassa on Pohjois-Norja erityisessä vaaravyöhykkeessä entisen Neuvostoliiton atomijätekasautumien johdosta Kuolan niemimaalla. Lisäksi Norjassa pelätään Pietarin ja Baltian maiden atomireaktoreita.
Suureen yleisöön kohdistuva tiedonanto on vähäistä täällä Norjassakin. Aftenpostenista voi kuitenkin lukea pienen ilmoituksen elokuun 2002 lopulla, että radioaktiivista vuohen maitoa joudutaan kaatamaan maahan 30.000 litraa. Ilmoituksessa ei anneta tietoja mistä vuohien laitumille radioaktiivinen saaste tänä vuonna on ilmestynyt. Saastemäärien sanotaan nousevan syksyisin laitumilla. Vuohia pitäville talonpojille saasteinen vuohenmaito on taloudellinen menetys ja vuohet on ruokittava uudelleen, jotta maitoa taas voisi myydä. Tänä vuonna oli vuohenmaidossa cesium 137 yli 50 becquerellia litrassa, joka teki maidosta sopimattoman ihmisravinnoksi. Vuohenmaidon cesium mittaukset ovat osa valtiollista säteilyn kontrolliohjelmaa Norjassa.

Historiallisesti voidaan siis väittää, että tämän päivän radioaktiiviset mittaukset vedestä, maaperästä ja ravinnosta perustuvat neljä-, viisi-, ja kuusikymmentälukujen salaisiin, radioaktiivisilla aineilla tehtyihin ihmistutkimuksiin, Manhattan Projektiin ja sen alaprojekteihin.
Sodan aikana 1940-luvulla projekti työskenteli vain atomipommin valmistuksen ja sen käytön yhteydessä. Vähitellen kävi ilmi, että uraanikaivoksissa työskenteleville työntekijöille kuin myös atomipommin valmistukseen osallistuneelle laboratoriohenkilökunnalle ilmaantui suuria terveydellisiä haittoja säteilyn vuoksi. Säteilyn luonnetta ja vaikutustapaa ihmiskehoon ei tunnettu lainkaan.
Tässä vaiheessa kiinnostuivat lääketieteen edustajat projektista, koska huomattiin, että radioaktiivisia aineita voitaisiin käyttää myös lääketieteellisessä tutkimuksessa ja hoidossa. Tutkimuspiireissä keskusteltiin josko lääketieteellinen radioaktiivinen tutkimustyö pitäisi olla yleisesti tiedostettua ja julkista, mutta tutkimukset päätettiin Amerikan valtion turvallisuuden takia pitää kuitenkin salaisina.
Projektin kuluessa kolmenkymmenen vuoden aikana ruiskutettiin radioaktiivisia aineita kuten plutoniumia, uraania ja poloniumia eläimiin , ihmisiin ja luontoon ilman, että koehenkilöiksi suostuneet tiesivät aineiden vaarallisuudesta. Tutkimuksia tehtiin Chicagon Yliopistossa, Berkeleyssa Kaliforniassa, Columbian Yliopistossa New Yorkissa sekä Los Alamosissa New Mexikossa. Tutkimuksia johti USA:n armeijan yli-insinööri, kenraali Leslie Groves. 

1990-luvulla ovat USA:ssa alkaneet oikeudenkäynnit ja syöpää sairastavat potilaat, jotka tietämättään joutuivat säteilyn uhreiksi, tekevät USA:n valtiolle rahallisia korvausvaatimuksia. Norjalainen Rolf Langen työskenteli kokkina amerikkalaisessa atomi-tutkimuslaitoksessa Amchitka-tukikohdassa Alaskassa vuosina 1969-73 ja sairastui syöpään lopetettuaan työskentelyn tukikohdassa. Langen on saanut 150.000 dollaria Amerikan hallitukselta korvauksena menetetystä terveydestä. Odotetaan, että 25.000 amerikkalaista saavat rahallisen korvauksen säteilyvaurioiden vuoksi.

Norjan valtion hallituksen kommissiotyö , Granskningskommisjon vedrørende medisinsk forskning på mennesker uten deres samtykke, Institutt for Sjørett, ( luvattoman lääketieteellisen ihmistutkimuksen tutkimuskommissio, Oslon yliopiston merioikeuden instituutti ) saa työnsä päätökseen heinäkuussa 2003. Kommissio tutkinee suoria Manhattan Projectin vaikutuksia, radioaktiivisen säteilyn vaikutuksia ihmisten terveyteen.

Voidaanko näissä salaisissa ja luvattomissa säteilytutkimuksissa löytää sitten mitään puolusteltavaa. Toivoa sopii, että tarkastuskommissioiden työskentelyn tuloksena löydetään mittausarvoja, jotka ovat vaarattomia ihmisille, luonnolle ja eläimille. Saattaa olla niinkin, että evoluution kehittyessä ihmiset joutuvat tulevaisuudessa alttiiksi korkeammille avaruussäteilymäärille ja olisi hyvä tietää, minkälaisia muutoksia säteilyn ansiosta elävässä elämässä tulee tapahtumaan.



Kuka omistaa aivomme Osa I
Salaista, suuriin ihmismääriin kohdistunutta LSD- kokeilua myös Skandinaaviassa. Maarit M.Hanssen.
Julkaistu Ultran nettikolumnina 10/02

Osa III
Mind control uudella vuosituhannella - Mikrosiruimplantit, mind control ja kybernetiikka
kirjoittanut Rauni-Leena Luukanen-Kilde, erikoislääkäri, Norja
Ilmestynyt Ultra-lehdessä 4/2003.



CIA:n lääkäreitä syytetään ihmiskokeista 

Amerikkalainen ihmisoikeusjärjestö väittää, että kidutuksissa mukana olleet lääkärit auttoivat kehittämään kidutustekniikkoja ja rikkoivat näin lääkärin etiikkaa, kansainvälisiä sopimuksia ja Yhdysvaltain omia lakeja.

Amerikkalainen järjestö Physicians for Human Rights (Lääkärit ihmisoikeuksien puolesta) julkisti maanantaina raporttinsa, jossa se epäilee keskustiedustelupalvelu CIA:n palveluksessa olleita lääkäreitä, psykologeja ja muita terveydenhoidon ammattilaisia vakavista ihmisoikeuksien loukkauksista.

Presidentti George W. Bushin ns. terrorisminvastaisen sodan aikana pidätettyihin kohdistetuissa kidutuksen luonteisissa kuulusteluissa oli mukana lääkäreitä, jotka tarkkailivat uhrien elintoimintoja ja tekivät niiden perusteella ehdotuksia menetelmien kehittämisestä.

Lääkärien läsnäololla haluttiin samalla varmistaa, etteivät niin sanotut ”tehostetun kuulustelun” menetelmät rikkoneet Bushin hallinnon itsensä asettamia kidutuksen rajoja. Näin haluttiin ennakolta hankkia juridista selkänojaa myöhempien mahdollisten syytteiden varalta.

Näin tehdessään lääkärit kuitenkin alistivat pidätetyt koekaniineiksi, vaikka lääkärin etiikan mukaan päämääränä pitäisi olla potilaan hyvinvointi.

Vesikidutusta kehitettiin
lääkärien ohjeilla

Tunnetuin CIA:n kuulustelumenetelmistä oli tärkeimpiin kuulusteltaviin kohdistettu vesikidutus (waterboarding), jossa uhrille aiheutetaan hukkumisen tunne. Mukana olleet lääkärit tekivät yksityiskohtaiset muistiinpanot siitä, paljonko vettä käytettiin, miten se annosteltiin, kauanko tapahtuma kesti jne. Uhrin pulssia ja veren happipitoisuutta seurattiin.

Lääkärien havaintojen perusteella vesikidutukseen tehtiin sellainen muutos, että tavallisen veden sijasta ryhdyttiin käyttämään suolapitoista vettä, jotta kuulusteltava ei saisi keuhkokuumetta tai hengenvaarallista hyponatremiaa.

Samoin lääkärien suosituksesta ryhdyttiin vesikidutuksessa käyttämään erityistä potilasvuodetta, joka voitiin nostaa nopeasti pystysuoraan asentoon, jos kuulusteltava alkoi tukehtua.

Ennen vesikidutusta kuulusteltavia pidettiin nestepaastolla, jotta vähennettäisiin riskiä heidän tukehtumisestaan omaan oksennukseensa.

Lääkärit ja psykologit valvoivat myös pidätettyjen valvottamista, joka saattoi kestää 48 tunnista 180 tuntiin. Edelleen lääkärit tutkivat, minkälaista kipua aiheuttivat erilaiset kuulustelumenetelmien yhdistelmät.

Lääkärien etiikka ja
Nürnbergin säännöstö

Toisen maailmansodan jälkiselvittelyissä käytiin Nürnbergin oikeudenkäynnit, joissa yhtenä asiana olivat Natsi-Saksassa tehdyt julmat ihmiskokeet. Niiden tunnetuin harjoittaja oli tohtori Josef Mengele eli ”Auschwitzin kuolemanenkeli”.

Oikeudenkäyntien pohjalta laadittiin Nürnbergin säännöstö, johon on kirjattu lääketieteellisiä kokeita koskevia eettisiä periaatteita. Säännöstön kulmakivi on ehdoton periaate koehenkilön tietoisesta suostumuksesta.

Säännöstö on kirjattu lukuisien lääkärijärjestöjen eettisiin periaatteisiin, mutta sen lisäksi se on mukana myös ihmisoikeussopimuksissa.

Pidätettyjen käyttäminen ihmiskokeiden kohteena on kielletty myös Yhdysvaltain omassa lainsäädännössä.

”Käännetäänkö selkä
sotarikoksille?”

Lääkärijärjestö ei ole saanut raporttiaan varten uutta materiaalia, vaan se on käyttänyt aiemmin julkisuuteen tullutta aineistoa, jonka se on lukenut Nürnbergin säännöstön näkökulmasta. Lääkäreiden ja psykologien läsnäolo CIA:n kuulusteluissa tuli esiin jo viime vuonna julkisuuteen vuotaneessa Kansainvälisen Punaisen Ristin luottamuksellisessa raportissa.

Järjestö vaatii nykyistä Barack Obaman hallintoa tekemään selvityksen lääkäreiden toiminnasta Bushin ajan kuulusteluissa. ”Jos Valkoinen talo ei tätä tee, se kääntää selkänsä sellaiselle, mitä voidaan pitää sotarikoksena,” sanoi raportin kirjoittaja Nathaniel Raymond tiedotusvälineille.

Raportissa vaaditaan myös Obaman hallintoa tekemään selkoa uudesta korkea-arvoisten pidätettyjen tutkimusryhmästä (HIG) ja jatkuuko lääketieteen etiikan vastainen käytäntö siinä.

CIA kiistää lausunnossaan kaikki Physicians for Human Rights -järjestön syytökset.



Lista tunnetuista ihmiskoe ym projekteista:

http://fi.wikipedia.org/wiki/MKULTRA julkaistut MKULTRA asiakirjat PDF muodossa

http://en.wikipedia.org/wiki/COINTELPRO

http://en.wikipedia.org/wiki/Project_MKNAOMI

http://en.wikipedia.org/wiki/Project_MKDELTA

http://en.wikipedia.org/wiki/Project_ARTICHOKE

http://en.wikipedia.org/wiki/Project_CHATTER

http://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Dormouse

http://en.wikipedia.org/wiki/Project_MKCHICKWIT

http://en.wikipedia.org/wiki/Project_MKOFTEN

http://en.wikipedia.org/wiki/Human_radiation_experiments



http://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Paperclip

http://en.wikipedia.org/wiki/KUBARK#CIA_manuals

http://en.wikipedia.org/wiki/Human_experimentation_in_the_United_States